Aloite kotoutumisesta ruotsiksi

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut kotoutumislaki siirsi kotouttamispalveluiden päävastuun kunnille, mukaan lukien työnhakijoille suunnatut palvelut. Hallitusohjelman ja kansalliskielistrategian mukaan 5–10 % maahanmuuttajista tulee kotouttaa ruotsiksi, ja määrän tulee vähintään vastata ruotsinkielisen väestön osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vielä paljon työtä, sillä kotoutuminen koskee koko yhteiskuntaa.

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (14.4.2023/681) mukaan maahanmuuttajalla on oikeus valita kotoutumiskieleksi joko ruotsi tai suomi. Haasteena on kuitenkin se, että monet viranomaiset eivät tiedota oikeudesta kotoutumiseen ruotsiksi, ja tietämättömyys ruotsinkielisestä kotoutumispolusta on laajalle levinnyt. Tämä johtaa siihen, että useat kaksikieliset kunnat kotouttavat vain suomeksi, vaikka maahanmuuttaja olisi toivonut kotoutumista ruotsiksi.

Monikielinen yhteiskuntaorientaatio on lakisääteinen kuntien tehtävä vuodesta 2025 alkaen. On tärkeää, että maahanmuuttaja saa tietoa maan ja kunnan kaksikielisyydestä voidakseen tehdä perustellun valinnan kotoutumiskielestä.

Ruotsinkielisen kotouttamisen keskiössä ovat vapaan sivistystyön oppilaitokset ja kolmannen sektorin järjestöt, jotka jo nykyisin ovat keskeisessä roolissa. Kokemukset osoittavat, että yhteistyö kuntien, vapaan sivistystyön ja kolmannen sektorin välillä on toimivaa ja kustannustehokasta. Jotta kotoutuminen ruotsiksi olisi todellinen vaihtoehto, tarvitaan lisää resursseja, selkeämpää tiedotusta ja kuntien välistä yhteistyötä.

Ehdotus

Edellä mainitun perusteella odotamme me allekirjoittaneet, että Turun kaupunki alkaa tiedottaa oikeudesta kotoutumiseen ruotsiksi ja varmistaa resurssit koordinoimaan, suunnittelemaan ja tiedottamaan yhdenvertaisista kotouttamispalveluista molemmilla kansalliskielillä. Lisäksi tulisi tutkia kuntien välistä yhteistyötä kattavien ruotsinkielisten kotoutumisratkaisujen varmistamiseksi.

Nicke Wulff
RKP, valtuustoryhmän puheenjohtaja